http://www.youtube.com/watch?v=9y-ynDo-iuk

Tässä se lopullinen video nyt sitten on josta oli aikaisemmin puhetta.

Taas alkaa olemaan se aika vuodesta kun nuoret leijonat kaivautuvat koloistaan kilpailemaan mainonnnan herruudesta.

Tämän vuoden printtimainos on Publics Helsingin käsialaa ja se on aika heikko esitys. Taitavat kuvitella että nuoret mainonnan suunnittelijat imevät tikkaria rattaissa. Kun kohderyhmä on 20-28v nuoret, on Hippo-kerhon värityskilpailun fiilis aika kaukaa haettu ja se ei mielestäni puhuttele kohderyhmää ollenkaan.

Tutustu kilpailuun täällä:

http://www.youngcreatives.com/finland/

Tehtiin sysksyllä Exel Sportsille videota johon kuvattiin lisää pätkää tämän vuoden helmikuussa. Video tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaa Ruotsin salibandyfinaaleissa (huhtikuun puolessa välissä). Hyvää matskua tulossa.

Ennen sitä voit tutustua teaseriin: http://www.youtube.com/watch?v=sH60L85uyEE

“Behind the scenes” matskua tulee tarjolle julkaisun jälkeen.

Bob kierrätti pimeyden ruhtinaan
http://www.marmai.fi/uutiset/article238160.ece

Tuntuu jotenkin hölmöltä asialta. Yksi Suomen parhaista toimistoista kierrättää mainoksia? Niinkö tässä kerrotaan? Ovatko hyvät ideat loppuneet? Painaako taloudellinen tilanne ideointiin käytettävään aikaan?

Vai onko sillä oikeasti mitään merkitystä? Ei tämä ole ensimmäinen kerta kun jotain tunnettua tai tuntematonta asiaa käytetään mainonnassa tehokeinona. Siinä lyhyessä ajassa joka kohderyhmällä on aikaa mainosta tuijottaa, on saatava kohtaksi ja pystyttävä herättämään jonkinlainen mielenkiinto asiaan sekä heräteltävä katsojassa tuntemuksia. Pieni pätkä Tuntematonta Sotilasta ja jokainen Suomalainen ihminen kokee isänmaallisuutta. Juha Mieto hiihtämässä maaliviivalle tai Lasse Virenin kaatuminen Müchenin 10000m juoksussa (http://www.youtube.com/watch?v=MkXsjfVnG0k).

Lyhyellä pätkällä, muutamassa sekunnissa saadaan kontakti katsojaan ja jokainen jatkaa tarinaa oman mielikuvituksen avulla.

No, kaikkien mielestä asia ei välttämättä olen näin.

http://www.zeelandsociety.fi/blogi/vaikuttaminen/tama-on-avunpyynto/

Tuolla taisi keskustelu mennä jo enemmänkin siihen että oliko Turkulaisen yliopiston järkevää palkata Helsinkiläinen mainostoimisto. Siitä meillä kaikilla on varmasti oma mielipide. Omasta mielestäni olisi kannattanut harkita paikallisia toimioita joilla on varmasti parempi paikallistuntemus. Vaikka valtaosa Helsinkiläisistä onkin kotoisin muualta, eli voihan Bobin tiimissä olla Turkulaisia vaikka kuinka monta. Sitä tarina ei vielä kerro.

Lue koko juttu:

http://anidea.com/technology/most-useful-tools-or-apps-of-2008/

• Netvibes - It’s my central hub to start the web. I check my email, and any social network that I participate in just one tab, then I read news, posts and anything else that intrigues me from there. -Omar
• Evernote. All your work and personal notes synced from Desktop, Web and iPhone. Categorizable, tagable and searchable. Nothing better for a grocery list than that! -Melissa
• I have to go with Yammer. I didn’t think I’d like it, but, at least on some level, it keeps me connected with the hum of our FL office. The casual conduit dramatically lowers the barrier of communication and the exchange of ideas and culture we’ve seen since we adopted (compared to email/telephone) is incredible. -Brian

Moni toimisto tekee asiakkaalle esitteitä ihan vaan sen takia kun toimistolla on kaksikymmentä printti-AD:tä. Onko silloin luova ratkaisu asiakkaan vai toimiston edun mukaista?

Varsinkin nyt kun taloudellinen tilanne maailmassa on heikko, on ratkaisut oltava sellaisia joilla asiakas pääsee parhaaseen lopputulokseen. Ovipumpun laulu on yksi täkeimmistä mittareista myös nousukaudella. Asiakas on ykkönen, eikä sinun toimistosi henkilökunta.

Ideoi ja suunnittele. Ota toteutus vaikka tarvittaessa oman toimiston ulkopuolelta. Nyt on hyvä aika mennä merta edemmäs kalaan.

Näin joulun aikaan on hyvä kirjoittaa paketoinnista, eli tuotteistamisesta. Joulupukki vääntää erilaisia paketteja jotka on hyvä tunkea savupiipusta sisään tai jakaa glögihuurussa lapsille.

Aivan kuten pukki tietää mitä lapset haluavat, on sinun tiedettävä mitä asiakkaasi haluaa. Sinun on paketoitava se nättiin ja houkuttelevaan kääreeseen, saatava hänet suorastaan odottamaan sisällön selviämistä ja täytettävä odotukset lahjakääreen irrottua.

Opettele lukemaan asiakastasi aivan kuten Joulupukki lukee toivelistaa. Kirjoita pitkin vuotta ylös ajatuksia ja ideoita ja tarjoile niitä asiakkaallesi yllätyksenä pari kertaa vuodessa. Mitä paremmin sisällön olet pureskellut valmiiksi, sen helpompaa asiaasi on se niellä. Ulkokuori on lähes yhtä tärkeä kuin sisus. Yllätä, hurmaa ja palkitse asiakastasi.

Rauhallista Joulun odotusta. Hou, hou hou..

Monesti on juuri näin. Kauhealla kiirellä pitäisi saada jotain valmiiksi. Tiukka deadline potkii narussa olevaa AD:tä tekemään nopeammin ja paremmin. Vai tuleeko kiireessä ikinä tehtyä mitään paremmin?

Onko kiireen vaikutus kuitenkin se, että asiakas hyväksyy helpommin ehdotukset eikä halua tehdä muutoksia vain muutosten takia? Mielestäni tämä vaihtoehto on paremminkin todellisuutta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää niin monesti paikkansa ja silloin näkee koko kuvan paremmin. Kiireessä tuppaa unohtumaan yksityiskohdat ja punainen lanka joka ohjaa kaikkea. Viimeisellä minutilla rutistettu messuseinä tai lehti-ilmoitus tuskin pärjää Cannesissa.

Otetaan siis pieni hetki aikaa itsellemme ja tehdään asiat kerralla paremmin. Oikein ajan kanssa.

Rauhallista Joulun odotusta,

Janne

Millä perusteella ostopäätös syntyy?

Aikaisemmin ajateltiin että kaikki tieto kulkee suusta suuhun ja sitä kautta suosittelemme tuotteita ja palveluita toisillemme. Viestinnän digitalisoitumisen jälkeen moni kuluttaja varmasti ajattelee että hän tekee itsenäisiä ostopäätöksiä vertailemalla tuotteita netissä. Mutta kuinka itsenäistä tuo ostaminen ja päättäminen onkaan?

Netti on täynnä mielipiteitä eri tuotteista. Fanaattiset ihmiset kertovat haltioissaan käyttökokemuksiaan tai haukkuvat uuden kännykämallin suohon. Näitä mielipiteitä seuraamalla teemme omat johtopäätökset, joita pidämme omana päätöksenämme. Paljonko siis vallasta on yksittäisellä kuluttajalla? Kuinka paljon rahaa kuluu kampanjaan jolla tyrkytetään tuotetta jota emme tarvi? (Paljon). Paljonko kuluu rahaa siihen että joku lynkkaa samaisen tuotteen netissä? (Ei mitään).

Kaikki muistavat Kryptoniten tarinan siitä kuin tyytymätön kuluttaja horjutti koko kansainvälisen yrityksen markkinaosuutta. Kuinka paljon menetetyn luottamuksen takaisinsaanti maksaa?

Yritysten on aika ottaa kuluttajat tosissaan. Valjasta mielipidevaikuttajat tuotteesi taakse. Hyödynnä verkkoa ja siellä olevia sosiaalisia ryhmiä sanan levittämisessä. Anna kuluttajalle sen verran siimaa, että hän kokee tekevänsä päätöksen ja osallistuvansa prosessiin. Sitouta, hallitse ja palkitse.

Jokainen meistä kuuluu erilaisiin ryhmiin/yhteisöihin. Työyhteisö. Harrastusporukka. Kaveriporukka. Koulussa, kotona..

Ja jokainen meistä käyttäytyy kaikissa näissä ryhmissä hieman eri tavalla. Meillä jokaisella on oma rooli yhteisössä. Töissä voimme olla johtajia ja harrastusporukassa se joka kuuntelee muilta ohjeita.

Miten nämä yhteisöt ohjaavat meidän käytöstä? Mistä käytöksemme oikein johtuu? Miten olemme ottaneet sen sosiaalisen aseman yhteisössä joka meillä on? Voiko omaan asemaansa vaikuttaa?

Näitä asioita mietimme muutamassa projektissa. Sosiaalinen markkinointi pohjautuu näihin ryhmiin ja kanaviin. Kun tiedät sosiaalisen ryhmän avainhenkilöt ja vaikuttamiskeinot heihin, olet jo pitkällä.

Millä perusteella olet valinnut autosi merkin, puoluekantasi, farkkusi, televisiosi tai asuinpaikkasi?

- oletko kuitenkaan yksilö joka tekee omat päätöksensä vai vaikuttaako päätöksiin sosiaalinen ympäristö?